Näyttelijä Marc Gassot
Ohjaaja Pauliina Hulkko
Muusikko Assi Karttunen
Muusikko, säveltäjä, Sanna Salmenkallio
Valo- ja äänisuunnittelija Janne Teivainen
Fontenelle: Entretiens sur la pluralité des mondes (1686)
Quand le ciel n'était que cette voûte bleue où les étoiles étaient clouées, l'univers me paraissait petit et étroit; je m'y sentais comme oppressé. Présentement qu'on a donné infinement plus d'étendue et de profondeur à cette voûte, en la partageant en mille et mille tourbillons, il me semble que je respire avec plus de liberté, et que je suis dans un plus grand air, et assurément l'univers a toute une autre magnificence.
Kun taivas ei ollut kuin sininen holvi, johon tähdet oli kiinnitetty, maailmankaikkeus vaikutti minusta pieneltä ja ahtaalta; tunsin itseni ahdistuneeksi. Nykyään, kun on annettu loputtomasti lisää tilaa ja syvyyttä tälle holville, joka on jaettu tuhansiin ja tuhansiin kiertoratoihin, minusta tuntuu, kuin voisin hengittää vapaammin, että ympärilläni on ilmaa ja siten maailmankaikkeus on varmasti aivan toisella tavalla suurenmoinen.
Bernard Le Bovier de Fontenellen (1675-1757) teoksesta Entretiens sur la pluralité des mondes, suomeksi keskusteluja maailmojen moninaisuudesta, nousee esiin ajatus maailmankuvan laajenemisesta ja erilaisten näkökulmien rinnakkaisuudesta.
Esitys koostuu barokin ajan avaruutta käsittelevistä teksteistä (Fontenelle, Pascal) ja mm. d'Anglebertin, Rameaun, Purcellin ja Corean musiikista, mukana myös Karttusen ja Salmenkallion musiikkia. Musiikki on osittain nauhoitettua, osittain reaaliajassa improvisoitua.
Produktio on saanut tukea Sibelius-Akatemian taiteellisen toiminnan kehittämiskeskukselta (innovaatiohanke) ja ESEK:iltä, Suomen Kulttuurirahastolta ja Kanneltalolta.
